Kymmenen totuutta vaihtoehtoisesta kommunikoinnista (AAC, Puheoikeus.fi)

(1)  Kommunikoinnin apuvälineet ja erityispedagogiikka kuuluvat yhteen.

TioB19PuheoikeusAACAKKCAAlogoKommunikoinnin apuvälineiden tulisi esiintyä monikossa, sekä hi- että lo-techinä, aivan kuten kenkien ja pyörätuolien kohdalla. Viittomia ja kuvakommunikointia tulisi vastaavasti käyttää kaikissa opetusmateriaaleissa. Kommunikointi ja oppiminen eivät voi elää rinnakkaisia elämiä.

Tutustu Puheoikeus.fi:n metodiikkaan AAC-erityispedagogiikka©. Lisäämme kaikkiin opetusmateriaaleihin viittomia ja kuvia ja teemme koulukirjakorvikkeet puhumattomille, kehitysvammaisille oppilaille. Lisäämme kaikkiin kommunikointivälineisiin yleissivistystä, ihmisoikeu-, työ- sekä vammaispalveluasiaa. Olemme tehostaneet opetusta hyvin paljon rakentamalla sillan AAC:n ja erityisopetuksen väliin.

AAC spec ed erityisopetus AKK spec ped Puheoikeus Terry GRAHN

(2)  Jos yksilö kykenee kaivamaan nenäänsä, on kosketusnäyttö (iPad) hänelle sopiva apuväline.

AAC-lo-tech-materials-signs-Puheoikeus-Terry-GRAHNJos henkilö kykenee kaivamaan nenäänsä, kykenee hän myös käyttämään kosketusnäyttöä. Sitä on erityislapsen helpompi käyttää kuin kirjan tai mapin sivujen kääntäminen. Iso-AACi, Super-AACi ja vastaavat kommunikointikansiot ja -kirjat ovat keräämiemme palautteiden pohjalta ns ”communication stoppereita” (kommunikointi tyssää iänikuisiin ja kömpelöihin sivujen vaihtoihin), eikä niistä pidetä muuten kuin muiden apuvälineiden ohella, esimerkiksi kömpelöille sukulaisille. Kansioita on vaivalloista käyttää ja raahata mukanaan. Painavin painaa 800 grammaa ilman kansiota. Ne eivät sovi ensisijaiseksi materiaaliksi juuri kenellekään. Ne perustuvat myös väärään ajattelutapaan. Kommunikointi ja vuorovaikutus eivät ole yhtä kuin temaattinen sanakirja tai puhumista niin, että lauserakenteen osiot muodostavat omat lukunsa (substantiivit, verbit, pronominit jne) tai niin, että jokaiselle tapahtumalle ja asiayhteydelle on omat kontekstinsa.

TioB8SFkontextlägeKontekstit edesauttavat kommunikointia, mikäli kaikki tarvittavat sanat sisältyvät kontekstiin, mutta tuolloin sanavarasto kerratan usein ja kirjan paksuus lisääntyy. Jos kontekstejä on 150, menee jo kirjan suunnittelijakin sekaisin. Nykyisistä kommunikointikansioista ei käyttäjä löydä etsimäänsä, niistähän puuttuu myös sisällysluettelo. Ajatus katkeaa kesken lauseen. Kaikki eivät osaa muodostaa täydellisiä lauseita, eikä tilaa asteittaiselle oppimiselle suoda kun sanavarasto on rajallinen. Vaikeasti puhevammaiselle tärkeintä ei ole kielen rakenteen täydellinen hallinta, vaan aito vuorovaikutus ja äänensa saaminen kuuluviin. Kansiot sementoivat lapset varheiselle tasolle jo sanavaraston suhteen, eikä hän myöskään pääse käyttämään osaamiaan sanoja, jos ne puuttuvat. Hän ei myöskään opi uutta. Sen koommin lapset kuin aikuisetkaan eivät halua käyttää noita kirjoja, eivätkä he välitä tietoteknisistä apuvälineistä, joissa ohjelmointi tapahtuu erikseen ja kestää kauan, ollen kömpelöä ja vaivalloista, entisajan puheterapeuttien valtakoneistoa, norsunluutorniajattelua. Kansio on hyvä olla rinnakkaisena menetelmänä esimerkiksi vieraita varten.

(3)  Sovellukset (”appsit”), viittomat ja AAC avaavat uuden maailman vaikeasti puhevammaisille autisteille ja kehitysvammaisille.

TioB23SFHistorikKlezmerFestivalReglerSchemaSovellukset (”appsit”), viittomat ja AAC avaavat uuden maailman vaikeasti puhevammaisille autisteille ja kehitysvammaisille.  Hetkessä on mahdollista edetä ”Haluan banaanin”-tasolta suoraan keskusteluihin kaikesta Runebergistä vaikkapa klezmeriin – edellyttäen, että yleissivistyskin on ohjelmoituna ”purkkiin”. Ohjelmointi appsi/sovellusmaailmassa on helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Yli sadan sanan tai lauseen konteksti tai kokonaisuus syntyvät seinäkiipeliyn ja picnic-tarjoilun ohessa, vaikka itse olisi kiinni kiipeilijän varmistamisessa.

Opetus ja kommunikointi kehittyvät ja erilaiset turhautumis- ja raivokohtaukset vähenevät. Kohtauksethan ovat yleensä seurausta meidän epäonnistuneesta kommunikoinnistamme ja/tai piittaamattomuudesta havainnollistaa sanomaamme. On vammaisen oikeus ja meidän edun mukaista, ettemme lääkitse tai rankaise väärää henkilöä, väärin perustein.

(4)  Kommunikoinnin välineen valinta perustuu käyttäjän tarpeisiin, käyttöön ja sitoutumiseen.

TioB12Proloquo2GoHomeKommunikoinnin välineen valinta perustuu käyttäjän tarpeisiin, käyttöön ja sitoutumiseen, ei sanojen tai laitteiden annosteluun. Ipadit ja vastaavat maksavat kymmenyksen entisten aikojen monopolihinnoitelluista laitteista ja niistä saa kymmenkertaisesti enemmän irti samassa ajassa, joten miksi niitä ei lapsille myönnetä ja suositella? Usein perusteluna on tuulesta temmattu ”eivät he osaa” tai hokema, että ”iPad on kulutustuote”. Arjen todisteita onnistuneeta ja vaistonvaraisesta käytöstä on jo. Se ei vaan kantaudu moniin, päälleekkäisiin ja toistensa kanssa väärin asioin kilpaileviin tahoihin asti. Teemme tuplatyötä ja väärää työtä, tarkasti annostellen.

Kokemuksemme ja vakaan uskomuksemme mukaan perheet heluavat vain sitä, mihin he sitoutuvat. He eivät käytä sellaista, josta he eivät pidä, joka on liian kömpelöä tai jota muut eivät käytä.

(5)  Ydinsanasto toimii kommunikoinnin perustana, kontekstista (asiayhteydestä) riippumatta.

TioB16vanTatenhovePixonBoardCoreVocabYdinsanasto toimii kommunikoinnin perustana, konktestista (asiayhteydestä) riippumatta.  Kaiken kommunikoinnin avun perustana tulisi olla ydinsanasto (Core Vocabulary), eli kielen 100-500 tavallisinta sanaa ja fraasia. Vasta tältä aukeamalta tulisi linkkien mennä konteksteihin ja tilanteisiin, fraaseihin, taivutteluihin ja (pahimmassa tapauksessa) lauserakenteesen, eli kielioppiin. Käytäjän tulisi voida osallistua keskusteluun kuin keskusteluun, kysellä ja kommentoida, ydinsanaston pohjalta, riippumatta siitä, missä hän itse on tai mistä aiheesta puhutaan. Siihen pystymme ydinsanaston (Core Vocabulary) avulla. Jos haluamme laajentaa keskustelua, klikkaamme itsemme syvemmälle sovelluksen sisällä. Emme aloita keskustelua sanaluokittain. Kenellekään ei tulisi mieleen rakentaa asiakkailleen kommunikointisovellus pelkän kieliopin perusteella, ei ainakaan erityislapselle, joka ei kielen rakennetta hallitse. Miksi sitten teemme kommunikointiappseja, jotka perustuvat substantiiveihin, verbeihin sekä ”jäännöserään” ”lyhyet sanat”? Kokemuksemmemukaan (h)apu(ilu)välineyksiköt toiminat näin. Tutustu mm seuraaviin toimijoihin: Prentke & Römich (kallista, mutta toimivaa PC-kamaa) sekä appsi ”Speak for Yourself” ($200, eli ainakin nollan verran vähemmän kuin PC-pohjainen apuväline), Gail van Tatenhovenin luennot materiaaleineen ja todisteisiin ydinsanaston toimivuudesta. Mallintamisessa kannattaa noudattaa Aided Language Input – ajattelumaailmaa (ALI), jotta työ laitehankinnan jälkeen olisi tehokasta. Tähän kohtaanhan tarvitaan pitkäjänteistä ja osaavaa panostusta, apua ja konsultointia, ei itse sovitukseen ja arvioon. A tässä vaiheessa tarvitaan mallintamista aikuisen puolelta vähintään x20/h, koko päivän ajan – ja tällöinkin vain, jotta lapsi saisi saman kuin muut. Nyt ei vielä puhuta lisätuesta.TioB24WGTeckenövningBild3TeckenHandlaget

Lasten ei tarvitse osoittaa kykyjään ennen apuvälineen kokeilua. Valitettavasti tänään toimitaan säännöstellen ja esittäen esteitä avun saannille. Samaa logiikkaa noudataen, minun tulisi ensin tehdä konsernin tillinpäätös ja vasta sitten saada tutustua Excel-demoon. Tai ajaan autoa ennen autokouluun menoa. Tilanne on nurinkurinen, sillä meidänhän pitäisi, ihan kuin puhuvienkin lasten kanssa teemme, mallintaa (prompting) vähintään x20/h, jotta lapsi saisi saman kuin tavallinen puolitoistavuotias.

(6)  Sanavarastoa ei säännöstellä.

TioB13Speak4YourselfCoreVocabSanavarastoa ei säännöstellä. Kommunikointiapuvälineen valinta ei perustu olemassaolevaan sanavarastoon tai kokemukseen käsitellä tiettyä laitetta. Käyttäjä tarvitsee laajan sanavaraston sekä mahdollisuuden osoittaa myös sellaista kapasiteettia, joista aikuiset eivät ole tietoisia kun sanoja ei ole missään riittävästi. Hän tarvitsee myös mahdollisuuden oppia uutta ja oppia muilta lisää esimerkkien avulla.

Kun emme sano muillekaan, ettemme puhu tästä aiheesta ennen vuosikurssia 7, niin miksi tämä on toimintatapamme niille, joiden kielenkäyttö on erilainen?

Kun laajennamme tietoisesti jo pienen vauvan (kuultua, passiivista) sanavarastoa, miksi saman tekeminen erityislapsen kanssa on ”lääketieteelleisesti” kiellettyä?

(7)  Kouluaineet, työasiat ja muut ihmisoikeuksiin (UN Enable) kuuluvat aiheet sisältyvät sanastoon.

TioB6HelsingforsHistoria

Kouluaineet, työasiat ja muut ihmisoikeuksiin kuuluvat aineet sisältyvät sanastoon. Ohjelmoi kaikki kouluaineet kommunikointisovellukseen. Kommunikointi ja opetus eivät voi elää erillisiä elämiä. Lapsella on vain yksi elämä.

Kaikkiin käytettävissä oleviin kommunikoinnin apuvälineisiin (ja opetuksen materiaaleihin ja laitteisiin) sisällytetään opetussuunnitelman ja yleissivistyksen mukaiset aiheet, sanat, kuvat ja viittomat. Tietenkin niitä täydennetään omin valokuvin ja filmein.

Kaikissa kommunikoinnin apuvälineissä tulisi olla selkeät alustat ihmisoikeuksien ja vääryyksien käsittelyyn. Tällä vältymme väärään henkilöön kohdistuvasta lääkityksestä ja rangaisuksesta.

(8)  Asiantuntijoiden tehtävänä on käyttöönoton turvaaminen ja käytön laajentamisen jatkuva konsultointi.

TioB26ALIlaPlacedesEnfantsEatanddrinkAsiantuntijoiden tehtävänä on käyttöönoton turvaaminen ja käytön laajentamisen jatkuva konsultointi. Tänään kulutamme aikaa selvityksiin ja aikaansa eläneiden materiaalien annosteluun ja jätämme ohjauksen väliin. Meidän tulee kääntää pihvi ja ensin hankkia laite (iPad tms) ja aloittaa kommunikoinnin tsunami tästä.

Laitehankinnan pitäisi olla pikku juttu. Voimia tulisi keskittää laitteen käytön opettamiseen ja laajentamiseen. Kuvassa oikealla näkyy kohdassa (9) maimittua mallintamista. Voimme oppilaan kanssa keskustella ja mallintaa yksittäisiä kuvia käyttäen, ilman, että ”komennamme koko lauseen” kuuluviin. Kun nappulat puhuvat, syntyy tästä hyvä keskustelu.

Mallinnus liittyy myös eri syvyyksien ja kontekstien käyttöönottoona seka, etenkin alussa, sanojen esittelyyn monine esimerkkeineen.

(9)  Tehtävänämme on mallintaa apuvälineen käyttöä vähintään x20/tunti.

TioB36ALIlaPlacedesEnfants20xperHour

Tehtävänämme on mallintaa apuvälineen käyttöä vähintään x20/tunti. Erityislapset ja huonosti kommunikoivat jäävät usein jälkeen muista joka päivä kun emme ole vuorovaikutuksessa heidän kanssaan edes normaalin verran. Autistien ympäristö hiljenee. Aikuiset odottavat lapsen viittovan ensin. Tai käytämme apuvälineitä sattumanvaraisesti – itseämme varten.

Jos tavallisen lapsen kanssa juttelemme 8 tuntia päivässä, puolentoista vuoden ajan, saamme aikaan 4.400 tuntia puhetta. Erityislapsen kanssa voimme usein olla tyytyväisiä, jos aikuiset pyhuvat yhteensä kymmenen minuuttia päivässä. . Jos sorrumme tähän, täytyy erityislapsen elää 84-vuotiaaksi ennen kuin hän on kohdannut saman määrän puhetta kuin pallero.

(10) Opi lisää keräämällä käyttäjiltä palautetta ja anna käyttäjien ohjata kehittämistyötä.

TioB10WGSchema FredagKörschemaOpi lisää keräämällä käyttäjiltä palautetta ja anna käyttäjien ohjata kehittämistyötä. Kerää tietoa ja palautetta ja opi niistä. Anna käyttäjien jopa ohjata kehittämistyötänne ja keskity itse rahoituksen hankintaan ja toteutukseen. Käyttäjän tulee saada olettaa ja kokea, että kuntoutus on kärryillä ja että kuntoutuksen osapuolet painostavat rahoituksen löytämisessä ja turvaamisessa. Heidän tulisi vaikuttaa yhteiskuntaan, mikäli oikeisiin palveluihin ei ole rahaa tai osaamista.

Nosta meteliä, jos teillä ei ole toimintaedellytyksiä tai pitkäjänteistä palvelua, jos koet, että jätätte erityislapset ja muut AAC:n käyttäjät oman onnensa nojaan.

Sinulla on vastuu asiakkaistasi, oppilaistasi, potilaistasi. Jos teillä ei ole toimintaedellytyksiä, mene esimiehesi luo hätähuudoin ja ratkaisuehdotuksineen. Kirjoita lehtiin ja päättäjille. Järjestä yhteispalavereita, joista ei postuta ennen ratkausun löytymistä ja selkeää suunnitelmaa etenemisestä. Palveluiden lopettaminen ja henkilöstövähennytkset eivät auta kohderyhmää, jolla ei nytkään ole ääntä.

TioB14DART100mestFrekventaSkolaDagis

Pyytäkää meiltä apua. Sanalla ”me” viittaamme Puheoikeus.fi:n kokemuksiin sekä muihin tahoihin, jotka jo nyt kehittävät toimitaa viittomien, AAC:n ja erityispedagogiikan parissa. Tiivistäen: ammattitaitoa on näiden yhdistäminen. Siksi kehitimme AAC-erityispedagogiikan© (AKK-specialpedagogik©, AAC Special Education©).

Jos sinua kiinnostaa, mitkä ovat äidinkielesi 100 tavallisinta sanaa, googlaa se. Tässä sivussa on esimerkki ruotsin kielen päiväkoti-ikäisten lasten tavallisimista sanoista, nimineen. Oli ydinsanasto 100 tai 500 sanaa, on siitä hyvä lähteä liikkeelle kaikessa kielen opetuksessa, vieraankin kielen opetuksessa.

TioB18PuheoikeusKvadratTextlogoMaalaisjärkeä? Ota meihin yhteyttä, mikäli haluat saada ajatusmaailmaan ryhtiä. Nykyinen meno vain väsyttää kaikkia osapuolia.

Lähteet:

Speak for Yourself (6), Prentke-Römich (5a), Gail van Tatenhoven (5a), PrAACtical AAC, DART (10b), One Kids Place/La Place des Enfants (8, 9), Puheoikeus.fi (1a, 10B Hit the Papers) ja Terry Grahn (1b, 2, 3, 5b, 7, 10a). (Suluissa kuvan sijainti tekstissä)

Kuvia myös: FH/KommCe (2a), Lexia (1b), Papunet (2a), Proloquo2Go (2a, 4), SPSM/Ritade tecken (2)

Merkitty: , , , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*