Kunnilla (ja kuntoutusyksiköillä) on lakisääteinen velvollisuus antaa neuvoja vammaiselle ja hänen perheelleen diagnoosiin, ja kuntoutukseen liittyen sekä kaikkeen, mikä palvelusopimukseen, erityishuoltosopimukseen ja omaishoidon suunnitelmaan kuuluu.
Kun perhe pyytää palvelusopimuspalaveria (tästä palveluneuvonnassa kuultuaan), on kunnan vastattava pyyntöön 7 päivän sisällä ja järjestää palaveri 3 kuukauden sisällä.
Kumpaakin velvollisuutta rikotaan. Ei ole poikkeuksellista (joskin se on tyrmistyttävää), että neuvontaa ei anneta ollenkaan ja että palvelusuunnitelmakokousta saa odottaa 5-6-7 vuotta. Kun kokous sitten pidetään, kunta saattaa kieltäytyä keskustelemasta laiminlyömästään neuvonnasta sekä kunnalle etukäteen lähetetystä ja täytetystä palvelusopimuslomakkeista, joita perhe itse on löytänyt (esim. Jaatisen lomake).
Kunta saattaa suostua keskusteluun vain oman järjestelmänsä otsikoiden ympärillä, jättäen vammaisen koko elämän keskustelun ulkopuolelle. Kunta saattaa ohittaa tarpeita tai kuitata palvelun tarpeita olankohautuksella, väittämällä ”ettei meillä ole tapana” tai ”ettei sitä löydy ruotsiksi”. Tarvetta suunnitelmaan B ei välttämättä noteerata.
Tästä syystä on erityisen tärkeää, että vammaiset ja heidän perheensä kuulevat oikeuksistaan jo sairaalassa, kuntoutusosastolla, neuvolassa tai terveyskeskuksessa. Yhtä tärkeää on lomakkeisiin ja tarpeisiin viittaaminen kaikessa asiantuntijoiden dokumentaatiossa. Kuinka perhe muuten tietää, mistä hänen pitää missäkin keskustella? Kunnat saattavat kokea tämän tekstin itsemääräämisoikeutensa loukkaamisena, mutta potilaan näkökulmasta oikeudet, palvelut ja velvoitteet on hyvä tuntea hyvissä ajoin ennen paperisotaa kuntansa kanssa. Ei kunnan itsemääräämisoikeus minnekään katoa, vaikka asiakas on valveutunut. Kuntoutusosasto, terapeutit ja lääkärit eivät (valitettavasti) voi antaa sitovia määräyksiä (kuten Ruotsissa). Päätös on aina kunnan.
Se ei kuitenkaan saa ajaa yli vammaisen ja hänen omaistensa oikeuksien.
Jaatisen palvelusopimuslomake on maan parhaimpia. Olemme suositelleet sen käyttöä kaikkialla. Lomake on käytettävissä, joskin tällä hetkellä Jaatinen ja muutamat muut säätiöt ja organisaatiot tekevät yhteistyötä palvelusopimusajattelun levittämiseksi ja lomakkeen ajantasaistamiseksi (ja kääntämiseksi virallisesti ruotsiksi). Seuraamme hankkeen etenemistä ja informoimme siitä. Tehtäväkenttä on laaja, mutta aihe on tärkeä!
Autamme mielellämme sekä kuntien vammaisia asiakkaita omaisineen oikeuksiensa peräänkuuluttamisessa, neuvotteluissa kunnan kanssa sekä oikaisupyyntöjen ja valitusten teossa eri suuntiin.
Autamme mielellämme kuntien virkamiehiä palveluvalikoiman suunnittelussa, palvelusopimusajattelun käyttöönotossa, lähestymistavan kehittämisessä, vammaispolitiikan teossa sekä korkealaatuisten palveluiden tuottamisessa.
Valmennamme mielellämme poliitikkoja ja kuntien ylintä johtoa asianmukaiseen vammaispalvelutarjonnan johtamiseen.
Toimimme mielellämme välittäjänä, ulkopuolisena tahona, kun palvelusopimuksesta on eriäviä mielipiteitä – jotta oikeustoimilta vältytään. Kasvotusten tapahtuvat tapaamiset lisäävät yhteisymmärryksen saavuttamista.
Toivomme, että lukijamme lähettävät anonyymin kopion lomakkeestaan meille, jotta voimme saada kuvan maan tilanteesta sekä tiedot siitä, miten palvelut toimivat. Yhteenvedolla voimme painostaa kuntia parempaan laatuun.
