{"id":216,"date":"2012-05-25T10:30:43","date_gmt":"2012-05-25T08:30:43","guid":{"rendered":"http:\/\/puheoikeus.fi\/?p=216"},"modified":"2013-04-16T21:39:24","modified_gmt":"2013-04-16T18:39:24","slug":"taidot-vaihtoehtoiset-kommunikointimenetelmat-aac-erityispedagogiikka-ja-elamanhallinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/2012\/05\/taidot-vaihtoehtoiset-kommunikointimenetelmat-aac-erityispedagogiikka-ja-elamanhallinta\/","title":{"rendered":"Taidot, vaihtoehtoiset kommunikointimenetelm\u00e4t (AAC), erityispedagogiikka ja el\u00e4m\u00e4nhallinta"},"content":{"rendered":"

The article is available in Finnish<\/a> and Swedish<\/a>. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in this site default language. You may click one of the links to switch the site language to another available language.<\/p>

Mit\u00e4 Vaihtoehtoiset ja puhetta korvaavat menetelm\u00e4t oikein tarkoittavat? Kuuroilla ja kuulovammaisilla on viittomakielens\u00e4 ja sokeille ja n\u00e4k\u00f6vammaisille l\u00f6ytyy pistekirjoitus. Vastaavasti vaikeasti puhevammaisille on kehitetty erilaisia kommunikointimenetelmi\u00e4. Puhumattomuus tai kyvytt\u00f6myys puhua selke\u00e4sti voi johtua monista tekij\u00f6ist\u00e4. Se voi olla synnynn\u00e4ist\u00e4 tai se on kehittynyt sairauden tai vamman takia. Monella vaikeasti puhevammaisella on muitakin toimintaesteit\u00e4, esimerkiksi autismi ja\/tai kehitysvamma. Kaikilla ei ole n\u00e4it\u00e4. Vaihtoehtoisia kommunikointimuotoja ovat viittomat, ilmeet, eleet ja symbolit (kuvat) \u2013 k\u00e4sin tai eriasteisin apuv\u00e4linein. T\u00e4lle on annettu nimeksi AAC englanninkielisen Alternative and Augmentative Communication \u2013termin mukaan). Ruotsiksi t\u00e4m\u00e4 om AKK ja jos pelkki\u00e4 viittomia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisena kommunikointimenetelm\u00e4n\u00e4, on lyhenne TAKK (Tecken som alternativ och kompletterande kommunikation). T\u00e4ss\u00e4 ei puhuta viittomakielest\u00e4. Vaihtoehtoisiin kommunikointimenetelmiin kuuluvat tukiviittomat ja viitottu puhe. N\u00e4it\u00e4 vaikeasti puhevammaiset usein k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, mahdollisesti rinnakkain muiden menetelmien kanssa. Tukiviittomat tarkoittavat p\u00e4\u00e4sanojen viittomista. T\u00e4ll\u00f6in puhuttu puhe hidastuu, mik\u00e4 on hyv\u00e4 asia. Viitottu puhe noudattaa puhutun puheen sanaj\u00e4rjestyst\u00e4 ja kielioppia. Kummassakin tilanteessa ymp\u00e4rist\u00f6 puhuu (suullisesti) vammaisen kanssa, t\u00e4m\u00e4h\u00e4n kuulee kaiken, vaikkei itse puhu.<\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Aiemmin olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain tukiviittomat ja yksinkertaiset kommunikointikansiot isoine kuvineen perusviestint\u00e4\u00e4n. Sitten tulivat erilaiset, raskaat ja k\u00f6mpel\u00f6t puhelaitteet markkinoille. Kyse oli usein yksinkertaisista ruudukoista, joilla nappia painamalla saatiin viesti sanotuksi (v\u00e4h\u00e4n kuin puhelinvastaajassa tai nauhurissa). Joillakin lapsilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tietokoneella oleva puhesynteesi, jonka ohjelmoiminen oli k\u00f6mpel\u00f6\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, iPadille l\u00f6ytyy (nopeita, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ja ei-stigmatisoivia) \u2019appseja\u2019 ja nopeita puhesynteesej\u00e4 my\u00f6s tietokoneelle. Toimintaesteisen henkil\u00f6n omien kykyjen, liikkuvuuden, kokonaistilanteen ja kommunikointitarpeen pit\u00e4isi ohjata apuv\u00e4lineen valintaa. Mik\u00e4\u00e4n v\u00e4line tai keino ei absoluuttisin mitoin ole toista parempi, mutta ne sopivat eri ihmisille eri tavoin.<\/p>\n

Yksik\u00e4\u00e4n lapsi ei kehit\u00e4 kielentuntemustaan tyhji\u00f6ss\u00e4. Puhumme lapsille, kyselemme, vastaamme, rohkaisemme, rikastutamme ja kehit\u00e4mme kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koko ajan.<\/p>\n

Vaikeasti puhevammaisille tilanne ei ole yht\u00e4 helppo. Laaja yleis\u00f6 ei osaa viittomia, eik\u00e4 se tunne kuvakommunikointia. Edes kaikki asiantuntijat eiv\u00e4t niit\u00e4 tunne. Tekninen kehitys on nopeaa. Perheet tuntevat itsens\u00e4, tarpeensa ja tarjonnan usein kauan ennen byrokraatteja. Perheiden osana on taistella ja pit\u00e4\u00e4 puoliaan. Ammattilaisten tulee olla ajan tasalla ja he voivat oppia my\u00f6s perheilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi hyv\u00e4 dokumentaatio on tarpeen. Perheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti ilman apua, jos dokumentaatio on kehnoa tai jos tarve putoaa kahden tuolin v\u00e4liin saman kunnan sis\u00e4ll\u00e4 siksi, ett\u00e4 tietty laite saattaisi kuulua joko sosiaali- ja terveyspuolelle tai opetuspuolelle. Lapsi voisi olla oikeutettu kahteen laitteeseen. Tarve voidaan vaihtoehtoisesti tyydytt\u00e4\u00e4 yhdell\u00e4 laitteella, jossa on \u2019kaikki\u2019 tai niin, ett\u00e4 toinen laite on iPad tai iPod.<\/p>\n

Yleist\u00e4en voidaan todeta, ett\u00e4 osa p\u00e4iv\u00e4kotien ja erityisluokkien henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 on saanut viittomien perusopetusta. Viittomien valinta on perinteinen, eik\u00e4 se aina noudata lapsen arjen tarpeita. Todenn\u00e4k\u00f6isemmin banaani ja leip\u00e4 ovat karhua ja kettua t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4t.<\/p>\n

Puhevammaisen lapsen ymp\u00e4rist\u00f6 tapaa hiljenty\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 se lis\u00e4isi lapsen saamaa kielellist\u00e4 tukea kuvin, esinein, ilmein ja viittomin. Hiljennyt\u00e4\u00e4n odottamaan lapsen aloitteita. Kuina lapsi tajuaa ymp\u00e4rist\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n viittomia? Miten odottelua perustellaan, eih\u00e4n ns. normaalienkaan lasten puhetta passiivisesti odoteta. Alussa monta aikuista vaivaa \u2019nolouskynnys\u2019. Aikuiselta saattaa tuntua oudolta viittoa, osoittaa kuvia tai liikuttaa esineit\u00e4 muiden edess\u00e4. Silloin on hyv\u00e4 muistaa, kenen palveluksessa on. On my\u00f6s hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 on muita, joilla on kielivaikeuksia \u2013 usein n\u00e4m\u00e4 ovat viel\u00e4p\u00e4 niit\u00e4, joista t\u00e4t\u00e4 ei uskoisi \u2013 ja joilla olisi hy\u00f6ty\u00e4 kielellisest\u00e4 tuesta. Jotkut yksik\u00f6t keskittyv\u00e4t viikon, kuukauden tai kauden teemaan. T\u00e4m\u00e4 toimii viittomien annostelussa, mutta arjessa moni muu asia lienee tietty\u00e4 satuhahmoa tai yksitt\u00e4isi\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi. Toiset innostuvat (liikaa) ja alkavat viittoa kaiken, nopeasti ja pitki\u00e4 lauserakenteita \u00e0 la viitottu puhe. Silloin tukiviittomien idea j\u00e4\u00e4 toteutumatta.<\/p>\n

Valitettavasti kuvista ja materiaaleista on pula, eik\u00e4 niiden valmistamiseen ole aikaa tai resursseja.<\/p>\n

Arjessa vaihtoehtoisen kommunikoinnin k\u00e4ytt\u00f6 kaikessa toiminnassa helposti unohtuu. Sen tulisi olla kaksisuuntainen. Meid\u00e4n tulee laajentaa sanavarastoa, opettaa mallintamalla itse ja osoittaa, ett\u00e4 AAC\/ vaihtoehtoinen kommunikointi on ykk\u00f6skieli ja hyv\u00e4ksytty ilmaisumuoto. Usein aikuisen ote lipsuu. H\u00e4n tyytyy siihen, ett\u00e4 lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tottelee puhuttua puhetta, eik\u00e4 h\u00e4n auta lasta kehittym\u00e4\u00e4n ja ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n. Silloin lapselta vied\u00e4\u00e4n puheoikeus. Ep\u00e4huomiossa saatamme viittoa lapselle selin h\u00e4neen. Kokemuksemme mukaan, on eritt\u00e4in harvinaista, ett\u00e4 tekemisi\u00e4 ja suunnitelmia havainnollistetaan piirroksin lappusilla. Kommunikointi ei ole reaaliajassa, eik\u00e4 se ole sellaisessa muodossa, ett\u00e4 lapsi voi vaikuttaa suunnitelmiin, sopia asioista, muistaa suunnitelmia, sitoutua niihin ja palata suunnitelmiin matkan varrella. Aikuisillekaan ei j\u00e4\u00e4 materiaali, jonka pohjalla h\u00e4n voi kuitata lapsen kanssa, miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jopa rutinoidut AAC:n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saattavat unohtaa vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen k\u00e4yt\u00f6n ja toisen ihmisen kyvyn laajentamisen siin\u00e4 ohessa.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 kannattaa koputtaa ruostetta pois tai est\u00e4\u00e4 ruosteen synty\u00e4 kertaamalla viittomia, harjoittelemalla kommunikointikansioiden ja puhelaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 tutustumalla \u2019appseihin\u2019 ja PC-ohjelmiin. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pohtia, miten p\u00e4iv\u00e4n eri ohjelmanumerot voisivat el\u00e4\u00e4 rinnakkain AAC:n kanssa ja keit\u00e4 muita t\u00e4m\u00e4 saattaisi auttaa. K\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 olemassa olevaa tietotekniikkaamme? Jos kyll\u00e4, niin miten voisimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tehokkaammin? Jos ei, niin mist\u00e4 se johtuu ja l\u00f6ytyyk\u00f6 tilanteeseen apua? Miten saisimme arjen toimimaan kehitt\u00e4v\u00e4mmin lasten kannalta? K\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 AAC:t\u00e4 erityisopetuksessa? Miten? Miten voisimme toimia viel\u00e4 paremmin kunkin yksil\u00f6n ja ryhm\u00e4n parhaaksi?<\/p>\n

Tied\u00e4mmek\u00f6 riitt\u00e4v\u00e4sti autismista ja kehitysvammaisuudesta? Mik\u00e4 on heille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetuksessa, kohtelussa, vuorovaikutuksessa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4? Miten voin edesauttaa t\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkoittavat huolto, hoiva, huolenpito ja kohtelu? Keit\u00e4 min\u00e4 kohtaan p\u00e4ivitt\u00e4in ja miten t\u00e4m\u00e4n tulisi tapahtua? Mik\u00e4 on omaisten rooli? Mit\u00e4 kohderyhm\u00e4 itse voi opettaa?<\/p>\n

Mik\u00e4 on ylily\u00f6nti? Mik\u00e4 on aseman tai vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4? Mik\u00e4 muu kuin v\u00e4kivalta ihmist\u00e4 tai omaisuutta kohtaan on v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4? Miten voin est\u00e4\u00e4 ylily\u00f6ntej\u00e4 tapahtumasta? Kuuluvatko kohtaukset autismiin? Ovatko ne k\u00e4ytt\u00e4ytymish\u00e4iri\u00f6it\u00e4, k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 vai johtuvatko ne jostain muusta? Mit\u00e4 me voimme tehd\u00e4, rakentaaksemme turvallisen ja ennustettavan ymp\u00e4rist\u00f6n? Miten my\u00f6t\u00e4vaikutamme vammaisen oikeusturvaan?<\/p>\n

Miten vaikutamme vammaisen oikeusturvaan dokumentoidessamme asioita? Olisiko aihetta toimia toisin kun testaamme ja tutkimme lapsia?<\/p>\n

Mik\u00e4 on viittomaopetuksen ja puheterapian tilanne? Pit\u00e4isik\u00f6 minun kirjata ne kuntoutussuunnitelmaan ja lausuntoihin? Kuka kertoo niist\u00e4 perheille? Miten voisin kantaa korteni kekoon yhden luukun periaatteen saavuttamiseksi perheille?<\/p>\n

Konsultoimme, opetamme, ohjaamme, teemme materiaaleja ja kehit\u00e4mme metodeja, kehit\u00e4mme ja vaikutamme (lobbaamme) arjen osaamiseen liittyen. Painopisteemme ovat vaihtoehtoiset kommunikointikeinot, viittomaopetus, erityisopetus, AAC-erityispedagogiikka ja kohtelu.<\/p>\n

Autamme mielell\u00e4mme (kuntoutuksen, koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, sairaanhoidon, organisaatioiden) asiantuntijoita, erinomaisosaajia (omaiset), toimintaesteisi\u00e4 (vammaisia), johtoa, virkamiehi\u00e4, poliitikoita, valtiovaltaa ja laajaa yleis\u00f6\u00e4 osaamisen ja toimintatapojen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Lue enemm\u00e4n palveluistamme
\n\uf0a7 Oikeudelliset asiat (lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja oikeusturva toimintaesteisten (vammaisten) n\u00e4k\u00f6kulmasta ja mit\u00e4 se vaatii viranomaiislta, virkamiehilt\u00e4 ja henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4) (oikeus)
\n\uf0a7 Puheoikeus (arvopohja, ajattelutapa, prosessit, kohtelu, eettisyys ja tuki) (puheoikeus)
\n\uf0a7 Oikeus omaan kommunikointiin arjessa ja el\u00e4m\u00e4n kaikissa vaiheissa, puhetta tukevat ja korvaavat menetelm\u00e4t (vaihtoehtoinen kommunikointi) ja muut k\u00e4ytt\u00e4jien, omaisten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisalueet, joilla vuorivaikutustaitoja edistet\u00e4\u00e4n (puhe)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

The article is available in Finnish and Swedish. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in this site default language. You may click one of the links to switch the site language to another available language.Mit\u00e4…<\/span><\/p>\n

Read more ›<\/a><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2,8],"tags":[114,32,71,31,40,54,38,41],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}