{"id":2106,"date":"2013-12-21T16:21:21","date_gmt":"2013-12-21T14:21:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.puheoikeus.fi\/?p=2106"},"modified":"2013-12-21T18:01:56","modified_gmt":"2013-12-21T16:01:56","slug":"sote-uudistus-edellyttaa-kokonaisnakokulmaa-ja-erillisratkausuja-ruotsiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/2013\/12\/sote-uudistus-edellyttaa-kokonaisnakokulmaa-ja-erillisratkausuja-ruotsiksi\/","title":{"rendered":"S\u00e4rl\u00f6sningar p\u00e5 svenska inom SOTE-reformen f\u00f6ruts\u00e4tter en helhetsbild (minority language aspects on social and health care reform and „special kids“)"},"content":{"rendered":"

Der Artikel steht zur Verf\u00fcgung auf Finnisch<\/a> und Schwedisch<\/a> verf\u00fcgbar. Der Inhalt wird in der Standard-Sprache dieser Website angezeigt. Sie k\u00f6nnen einen Link anklicken, um zu einer anderen verf\u00fcgbaren Sprache zu wechseln.<\/p>

 <\/p>\n

Hbl – Hufvudstadsbladet\/Susanna Ginman toteaa 21.12.2013, perustellusti, joidenkin ruotsinkielisten hoidon ja erityishuollon ryhmien tarvitsevan SOTE-uudistuksessa erillisratkaisuja. H\u00e4n ehdottaa K\u00e5rkullan (vrt Rinnekoti) s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 vapaaehtoisin keinoin. Ehdotus vaatii joitakin kommentteja ja t\u00e4ydennyksi\u00e4 kehitysvammaisten ja autistien n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n

1. K\u00e5rkullan (erityishuollon monopolin p\u00e5 svenska) talousahdinko jatkuu, ellemme ensin m\u00e4\u00e4rittele hyv\u00e4\u00e4 hoivaa ja erityishuoltoa ilman uuslaitostumista kerrostaloihin ja ellemme turvaa rahoitusta pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/h4>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n, ruotsinkieliselt\u00e4 erityishuollolta (sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksess\u00e4) puuttuu lihaksia tehd\u00e4 „samma som p\u00e5 finska“. Palveluiden tulisi loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4 olla tasaverteiset. Sit\u00e4 ne eiv\u00e4t ole. Ruotsiksi, vammaispuolella ei ole skaalaetuja kun saman diagnoosin yksil\u00f6it\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ja et\u00e4isyydet ovat suuret. Kuitenkin yksil\u00f6lle tulisi voida taata lakiemme mukaiset palvelut, \u00e4idinkielest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

2. Yhteiskunnan tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 (kehitys)vammaispalveluiden periaatteensa sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6t kehitysvammaisten ja autistien osalta sek\u00e4 toimia t\u00e4m\u00e4n pohjalta. Linjauksia ei t\u00e4n\u00e4\u00e4n l\u00f6ydy ja arki on kaukana lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 pelveluista, erityisesti ruotsiksi.<\/h4>\n

Kaikki palvelut p\u00e4iv\u00e4kodista ja koulusta ty\u00f6paikkaan, asumiseen, talouteen, avustajapalveluihin ja vapaa-aikaan liittyen tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 #UNEnable<\/a> :n mukaan. UN Enable tarkoittaa vammaisten ihmisoikeuksia. Ne ovat samat kuin kaikilla muilla, mutta niihin on tehty joitakin lis\u00e4yksi\u00e4 ja t\u00e4smennyksi\u00e4. Normaali el\u00e4m\u00e4, tuettuna, on asian ytimen\u00e4. Uuslaitostuminen kerrostaloon ei ole sit\u00e4.<\/p>\n

3. Jos ruotsinkielinen erityishuolto langetetaan yhdelle ERVA-alueelle, tulisi sen olla p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/h4>\n

Erityishuolto on erityisen huonosti j\u00e4rjestetty ruotsiksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. Viranomaiset, erityisesti Eduskunnan Oikeusasiamiehen toimisto (ja VATT), sijaitsevat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. Ruotsinkielisten palveluiden tilkkut\u00e4kki, jossa monet yksik\u00f6t ja organisaatiot tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 ja joskus, harvoilla resursseilla, kilpailevaakin toimintaa, l\u00f6ytyy Keski-Uudeltamaalta. Siell\u00e4 sijaitsevat my\u00f6s mustat aukot, eli asitat, joista kukaan ei kanna vastuuta. Erillisratkaisu koko ns Ankkalammikon kehitysvammapuolelle (ruotsinkielinen v\u00e4est\u00f6 ja alue) kattaisi sis\u00e4ll\u00f6t kaikelle sek\u00e4 rahoituksen kuntoutusta, erityishuoltoa ja normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, jossa el\u00e4m\u00e4 on kalliimpaa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, K\u00e5rkullalla ei ole mahdollisuutta tarjota riitt\u00e4vi\u00e4 palveluita p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, ensisijaisesti vuokrien takia. Kunnilta puuttuu sek\u00e4 halu ett\u00e4 kyky tarjota palveluita sosiaalipuolella, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, ruotsiksi. Vammaiset kuitenkin tarvitsevat palveluita ja ovat niihin oikeutettuja \u00e4idinkielest\u00e4\u00e4n riippumatta.<\/p>\n

4. Aito erillisratkaisu toistaiseksi voimassa olevine m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoineen on tarpeen.<\/h4>\n

Kehitysvammaiset ja autistit j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n ilman Suunnitelmaa B. Heille ei ruotsiksi tarjota mit\u00e4\u00e4n, ellei tarjolla ole tasan tarkkaan samoja palveluita kuin suomeksi. Olankohautus on hyvin tavallinen osa vammaispalvelua.<\/p>\n

5. Kompetenssien osalta ruotsinkielinen Suomi oli 70-luvulla markkinajohtaja. T\u00e4n\u00e4\u00e4n palvelut ruotsiksi ovat todellakin j\u00e4lkijunassa. T\u00e4m\u00e4 koskee kokonaisuutta kehdosta hautaan kehitysvammaisten ja autistien osalta.<\/h4>\n

Ruotsinkielisten tulisi itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kokonaisuutta ja tarkastella osaamista, tehd\u00e4 ehdotuksia ja suunnitelmia osaamisen nostamiseksi ja sitten piirt\u00e4\u00e4 organisaatiokartat uusiksi niin, ett\u00e4 kaikki tehd\u00e4\u00e4n kerralla kuntoon ja oikein, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n unohdu. V\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n palvelut voivat monestakin syyst\u00e4 erota muiden palveluista, kunhan loppup\u00e4\u00e4n palvelut ovat tasavertaiset. Osaamiskuilu on autistien kohdalla huikea. Asia olisi kuitenkin korjattavissa hyv\u00e4ll\u00e4 johtamisella ja sill\u00e4 ,ett\u00e4 asiakkaiden oikeuksia kirjataan asiakirjoihin.<\/p>\n

6. Autisteille ei juurikaan tarjota palveluja t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n kohtalonaan on uuslaitostuminen, vaikka tutkimusten mukaan heist\u00e4 80% sek\u00e4 haluavat ett\u00e4 (tuettuina) kykenev\u00e4t asumaan keskuudessamme.<\/h4>\n

Loput 20% eiv\u00e4t joko halua asua tai kykene asumaan keskuudessamme ja heille laitospaikka tai massiivinen tuki muutoin on tarpeen. Julkishallinto, palveluiden tuottajat ja omat j\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuota palveluita ruotsiksi koko t\u00e4lle kohderyhm\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 koskee organisaatioita tyyppi\u00e4 #FDUV<\/a> ja #L\u00e4rum<\/a>. Kohderyhm\u00e4n tulee lis\u00e4ksi olla „kannattava“ saadakseen palveluita tai edes oppimateriaaleja. Niit\u00e4 eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarjoa #OPH<\/a> tai #OPM<\/a>.<\/p>\n

7. Erityishuollon, opetustoimen, apuv\u00e4lineiden, ty\u00f6n, asumisen ja talouden asiat ja vastuut kaatuvat omaisten niskaan kun kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat autistit, kehitysvammaiset ja ruotsinkieliset (ja muutama muu ryhm\u00e4).<\/h4>\n

Asiat eiv\u00e4t toimi loistavasti suomeksi, mutta ne toimivat viel\u00e4 heikommin ruotsiksi. Jos kokonaisuus pilottina saadaan toimimaan ruotsiksi, pienemm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6pohjalla, voi hy\u00f6tyj\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 kielienemmist\u00f6n puolelle. Kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan kehitysvammaisten ja autistien vanhemmat vastaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 80% kaikista kuluista. P\u00e4\u00e4paino on ansionmenetyksiss\u00e4, mutta lis\u00e4ksi pottiin kuuluvat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kulut (l\u00e4hinn\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 palveluista, joita tuotetaan kotona) ja vaihtoehtoiset kustannukset. Lyhytaikaista hoitoa ja omaishoitajien vapaita ei voida j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Kaikille monopolilaitos (Juniorhemmet) ei sovi, eik\u00e4 se ole „vet\u00e4nyt“ kymmeneen vuoteen. Ansionmenetys vie sek\u00e4 yhteiskunnalta ett\u00e4 perheelt\u00e4 tuloja. Perheilt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n jaksaminen, terveys ja usko tulevaisuuteen. Juridiikan kielell\u00e4 kyse on hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

8. SAMSin ns Brommels-raportti toteaa, ett\u00e4 vammaisilla usein on 40 yhteyshenkil\u00f6\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luku voi olla sata (100).<\/h4>\n

Sadasta kontaktihenkil\u00f6st\u00e4, keskim\u00e4\u00e4rin 5-6% osoittaa kiinnostusta itse asiaan. Kyse on t\u00e4ll\u00f6in useimmiten opettajasta, muutamasta avustajasta (jotka ovat sidoksissa kustannuspaikkaansa, eiv\u00e4t henkil\u00f6kohtaisia avustajia normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten), ehk\u00e4 yksi terapeutti ja (mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin) Datateketin (p\u00e5 svenska) vet\u00e4j\u00e4. Loput l\u00e4hinn\u00e4 kasaavat kesken\u00e4\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 olevia pappereita ja arvoita asiakkaan heikkouksista pinoihin, niihin tutustumatta ja niist\u00e4 oppimatta. Yksi hyv\u00e4 paperi riitt\u00e4isi, kunnon ja sitova kuntoutussuunnitelman ja palvelusuunnitelman hybridi.<\/p>\n

9. Yksitt\u00e4iset, monen tutkinnon perheet hallitsevat kokonaisuuden. Heid\u00e4n tulisi voida m\u00e4\u00e4\u00e4ritell\u00e4 hyv\u00e4 erityiskuolto, kuntoutus ja vmmaispalvelukokonaisuus (poliittiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle esityksen\u00e4) lakikiell\u00e4, avustettuna. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, j\u00e4rjestelm\u00e4 pit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 „vain \u00e4itein\u00e4“ tai „hemmetin akkoina“ – joskus molempina.<\/h4>\n

Moni vanhempi on alan ammattilainen jo ennen lapsen syntym\u00e4\u00e4. P\u00e4tevyys ei minnek\u00e4\u00e4n katoa, se lis\u00e4\u00e4ntyy, laajenee, syvenee ja kokonaisuuden eri osat alkavat hahmottua. My\u00f6s „v\u00e4\u00e4r\u00e4n“ tutkinnon omaiset oppivat nopeasti aidoiksi asiantuntijoiksi, yli kliseen „arjen asiantuntija“. Kuunnelkaamme omaisia ja kohderyhm\u00e4\u00e4. He toivovat toimivaa arkea, eiv\u00e4t luksusta tai kuuta taivaalta. He toivovat my\u00f6s voivansa kuolla, aikanaan, luottavaisin mielin lapsensa tulevaisuudesta.<\/p>\n

10. Osaamis- ja resurssikuilu on huomattava, erityisesti ruotsiksi. Samalla lobbaaminen on uusi asia. V\u00e4hemmist\u00f6n (v\u00e4hemmist\u00f6n) v\u00e4hemmist\u00f6n tulee myyd\u00e4 asiansa, suomeksi, enemmist\u00f6lle ja saada haavoittuneelle tilanteelleen ymm\u00e4rrys.<\/h4>\n

Asioita ja ajatuksia myyd\u00e4\u00e4n osatajan kielell\u00e4. Samalla v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten vaara pienenee. Dokumentoinnin tulee tapahtua molemmilla kotinmaisilla. Ruotsinkieliset kehitysvammaiset ja autistit perheineen tarvitsevat enemmist\u00f6ryhmien ymm\u00e4rryst\u00e4 erityistarpeilleen. Tarvitsemme omat puitteet, lis\u00e4\u00e4 osaamista, tarkoituksenmukaisen organisaatiorakenteen sek\u00e4 turvatun rahoituksen kerralla, jotta voimme keskitty\u00e4 tekemiseen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4 verkottumista yli kielirajojen, avainhenkil\u00f6iden kanssa. Autonomia olisi hyv\u00e4 asia. Asioita voi tehd\u00e4 eri tavalla ja tasapuolisesti yht\u00e4 aikaa. Jo kommunikoinnin apuv\u00e4lineiden puolella sovellukset ovat eri ja usein eri ICT-pohjalle tarkoitettuja. Yksi kunnon taistelu kokonaisuuden puolesta on parempi kuin ainainen kitin\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ruotsiksi, terveyspalvelut miellet\u00e4\u00e4n ilmaisiksi (tai itsest\u00e4\u00e4nselviksi k\u00f6ntt\u00e4summiksi) ja sosiaalipalvelut taas „kustannuksiksi“. T\u00e4ss\u00e4 olisi politikoilla ja virkamiehill\u00e4 oppimisen paikka, sill\u00e4 vain vammaispalvelut ovat „kuluja“ (ja t\u00e4ten ei-toivottuja) t\u00e4m\u00e4n logiikan mukaan.<\/p>\n

Kyll\u00e4, erillisratkaisut ruotsiksi ovat tarpeen, mutta miettik\u00e4\u00e4mme ensin vastauksia kysymyksiin mit\u00e4, miten, kuka ja miksi. <\/strong>Organisaatiorakenne ruotsiksi on vanhaa perua ja muistuttaa Lontoon maanalaisen verkkoa sill\u00e4 erolla, ett\u00e4 junia on kasassa joillakin pys\u00e4keill\u00e4 ja vain osa reiteist\u00e4 ovat pienilt\u00e4 osin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Osapuolten toiminta poimii ns „rusinat“ taikinasta ja kohderyhm\u00e4n\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 omatoiminen Down-yksil\u00f6. Rahoitus on sattumanvarainen ja lyhytkestoinen.\u00a0<\/span><\/span>#RAYn<\/a>, ei toimintaesteisten, tarpeet ja painopistealueet ratkaisevat toiminnan laadun. „Omat“ (?) j\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t huolehdi omasta v\u00e4hemmist\u00f6st\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ja perheet syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aktiivisesti (ja surutta) my\u00f6s yhteiskunnan toimesta.<\/p>\n

Vammaisten kuntoutussuunnitelmien tulisi olla sitovia sosiaali- ja terveydenhuollolle ja #Kela<\/span><\/a> :n tulisi toimia pelkk\u00e4n\u00e4 rahoittajana.<\/span><\/strong> T\u00e4ll\u00f6in kohderyhm\u00e4 s\u00e4\u00e4styisi n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 byrokratialta ja keskussairaaloiden kiinti\u00f6ajattelulta\/etuk\u00e4seisannostelulta. Kela voisi toimia asiakkaan tukena ja valitusmuurina, ellei sairaalan\/erityishuollon kuntoutussuunnitelma miellyt\u00e4 asiakasta. T\u00e4m\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kielest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

Kokop\u00e4iv\u00e4toimiset, elinkautiset omaishoitajat tarvitsevat „erityisryhmien kortin“ busseja ja muita lippuja varten (he tieenaavat 10\u20ac\/p\u00e4iv\u00e4) sek\u00e4 ratkaisun, joka muistuttaa taiteilijael\u00e4kett\u00e4. <\/span><\/strong><\/p>\n

SOTE- uudistushan t\u00e4ht\u00e4\u00e4 rakenteiden yksinkertaistamiseen sek\u00e4 palveluiden turvaamiseen. Sen lis\u00e4ksi tarvitsemme ruotsiksi osaamisen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 erillisratkaisut. K\u00e5rkulla on vain osa kokonaisuutta, mutta t\u00e4rke\u00e4 osa sit\u00e4. Miettik\u00e4\u00e4mme kokonaisuutta ja tehk\u00e4\u00e4mme hyv\u00e4 kokonaisratkaisu v\u00e4hemmist\u00f6n v\u00e4hemmist\u00f6n v\u00e4hemmist\u00f6lle.<\/h4>\n

\"FBcollage\"<\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Der Artikel steht zur Verf\u00fcgung auf Finnisch und Schwedisch verf\u00fcgbar. Der Inhalt wird in der Standard-Sprache dieser Website angezeigt. Sie k\u00f6nnen einen Link anklicken, um zu einer anderen verf\u00fcgbaren Sprache zu wechseln.  Hbl – Hufvudstadsbladet\/Susanna Ginman toteaa 21.12.2013, perustellusti, joidenkin…<\/span><\/p>\n

Weiterlesen \u203a<\/a><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[114,26,32,71,31,36,42,43,44,40,56,54,112,67,68,38,41,72,64],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2106"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2109,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions\/2109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}