{"id":1625,"date":"2013-02-14T15:48:43","date_gmt":"2013-02-14T13:48:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.puheoikeus.fi\/?p=1625"},"modified":"2013-04-10T19:26:30","modified_gmt":"2013-04-10T16:26:30","slug":"vastauspuheenvuoro-duodecim-22013-puhe-puuttuu-mororiikka-mattaa-kommunikoinnin-apuvalineet-vahvistavat-elamanhallintaa-laaketieteellinen-aikakauskirja-duodecim-20131292169-75-mirja-luoton","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/2013\/02\/vastauspuheenvuoro-duodecim-22013-puhe-puuttuu-mororiikka-mattaa-kommunikoinnin-apuvalineet-vahvistavat-elamanhallintaa-laaketieteellinen-aikakauskirja-duodecim-20131292169-75-mirja-luoton\/","title":{"rendered":"Comments on Duodecim 2\/2013: Puhe puuttuu, mororiikka m\u00e4tt\u00e4\u00e4 – kommunikoinnin apuv\u00e4lineet vahvistavat el\u00e4m\u00e4nhallintaa (L\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013;129(2):169-75 Mirja Luotonen ja Lempi Aitola)"},"content":{"rendered":"

Der Artikel steht zur Verf\u00fcgung auf Finnisch<\/a>, Schwedisch<\/a> und Amerikanisches Englisch<\/a> verf\u00fcgbar. Der Inhalt wird in der Standard-Sprache dieser Website angezeigt. Sie k\u00f6nnen einen Link anklicken, um zu einer anderen verf\u00fcgbaren Sprache zu wechseln.<\/p>

<\/p>\n

Puhe puuttuu, motoriikka m\u00e4tt\u00e4\u00e4 – kommunikoinnin apuv\u00e4lineet vahvistavat el\u00e4m\u00e4nhallintaa (Duodecim, 2\/2013)<\/strong><\/span><\/h1>\n

Alkuper\u00e4isen artikkelin yhteenveto:<\/strong><\/span><\/p>\n

„Tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut kommunikoinnin niille vaikeavammaisille, jotka aiemmin joutuivat eristyksiin jopa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja erityisesti kauempana asuvista l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n. Tietotekniikan sovellukset ja varsinkin internet tarjoavat mahdollisuuden yhteydenpitoon, opiskeluun ja osallisuuteen, vaikka kommunikointi puheen avulla olisi mahdotonta. T\u00e4ll\u00e4 on suuri vaikutus el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Kommunikoinnin onnistuminen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vaikeavammaisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ja helpottaa my\u00f6s omaisten ahdistuneisuutta erityisesti l\u00e4heisen etenev\u00e4n sairauden loppuvaiheessa. Kommunikoinnin ongelmiin tulee varautua riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa. Olennaista on selvitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tarpeet ja edellytykset perusteellisesti sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kullekin kommunikointiin ja yhteydenpitoon tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Teknisesti vaativat ja kalliit apuv\u00e4linesovitukset on syyt\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 erityisyksik\u00f6ihin.“<\/em><\/p>\n

Kommenttipuheenvuoro:<\/span><\/strong><\/p>\n

Ansiokas artikkeli (Duodecim 2\/2013) kommunikoinnin apuv\u00e4lineist\u00e4. Siin\u00e4 kuvatut prosessit ja kriteerit toimivat jo tai ovat toiveunia. Artikkeli kaipaa hieman t\u00e4smennyksi\u00e4 ja t\u00e4ydennyksi\u00e4: Koulut eiv\u00e4t hanki apiuv\u00e4loineit\u00e4. AAC-osaaminen ei ole ajan tasalla. Perusterveydenhuolto ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hoida n\u00e4it\u00e4 apuv\u00e4lineit\u00e4. Aikainen puuttuminen on toiveunta, kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla autisteilla ja kehitysvammaisilla odotusajat j\u00e4rjestelm\u00e4mme vitkutteluineen voi olla jopa 10 vuotta. Loppupeliss\u00e4 autistiset lapset el\u00e4v\u00e4t puhumattomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joka ei kirjaa h\u00e4nen oikeuksiaan minnek\u00e4\u00e4n. H\u00e4n j\u00e4\u00e4 ilman puheterapiaa, viittoma- ja kommunikaatio-ohajusta sek\u00e4 tulkkausta. H\u00e4nen sis\u00e4isist\u00e4 kysyist\u00e4\u00e4n ei tied\u00e4 kukaan, mutta ne aliarvioidaan. Kaipaamme AAC-erityispedagogiikkaa \u00a9 , laajempaa AAC-osaamista sek\u00e4 kaikille avoimia AAC-lainaamoja.<\/span><\/p>\n

Artikkelin kirjoittajat ovat liikkeell\u00e4 hyvin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asiassa. Kommunikaation apuv\u00e4lineet todella lis\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4nlaatua. Kyse ei kuitenkaan ole luksuksesta, vaan YK:n (vammaistenkin) ihmisoikeuksista. Artikkeli on hyv\u00e4, mutta kaipaa hieman t\u00e4smennyksi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulman laajentamista.<\/p>\n

\u201dOpetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 on velvollinen hankkimaan koulussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t koulu- ja luokkakohtaiset apuv\u00e4lineet (Perusopetuslaki 628\/ 1998). Kansanel\u00e4kelaitoksen velvollisuudesta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ammatillisena kuntoutuksena apuv\u00e4lineit\u00e4 vaikeavammaisille henkil\u00f6lle on s\u00e4\u00e4detty Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566\/2005).\u201d <\/em><\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 lakeja, kuten my\u00f6s Vammaispalvelulakia, loukataan r\u00e4ike\u00e4sti erityislasten arjessa.<\/p>\n

    \n
  1. Koulut eiv\u00e4t hanki apuv\u00e4lineit\u00e4 \u2013 usein sek\u00e4 opetuksen ett\u00e4 kommunikoinnin apuv\u00e4lineit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla 2-3 kappaletta, sill\u00e4 yksi kuuluu kuntoutusosastolle ja saa olla vain lapsen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, toinen kuuluu koululle, eik\u00e4 saa koskettaa lapsen laitteita ja kolmas kuuluu lapselle, muttei saada liitt\u00e4\u00e4 koulun j\u00e4rjestlemiin palomuurien takia. Kustannukset kantaa perhe.<\/li>\n
  2. Osaaminen ei AACn osalta ole ajan tasalla \u2013 luokat ovat usein \u201dautismiluokkia\u201d, eik\u00e4 AAC-, kuvakommunikointi- tai kieliluokkia. Erityisluokanopettajista on pula, joskus joku avustaja p\u00e4\u00e4tyy y\u00f6n yli erityisluokanopettajaksi. Opettajilla, erityisopettajilla ja avustajilla on hatarat tiedot AAC:st\u00e4, sill\u00e4 yliopistoilla ei t\u00e4t\u00e4 tai ICT:t\u00e4 opiskella kovinkaan paljon. Lis\u00e4ksi on \u201dhelpompi\u201d toimia erityisopettajana muiden oppimisvaikeuksien kanssa. Siksi avustajat toimivat opettajina. Ei puheterapeuttienkaan AAC-osaaminen ole suurta ja heilt\u00e4 puuttuu pedagoginen k\u00e4sitys sek\u00e4 side arkeen.<\/li>\n
  3. Niille, joiden ykk\u00f6skielen\u00e4 on AAC (AKK som f\u00f6rstaspr\u00e5k on tunnistettu tila Ruotsissa) ei kirjan kirjaa luokille 0-10. Kuntoutuksen \u201dmantra\u201d iit\u00e4, ett\u00e4 \u201dkoulu hoitaa\u201d on puolustusmekanismi. Ei koulu mit\u00e4\u00e4n \u201dhoida\u201d. Sen sijaan, asioita v\u00e4h\u00e4n paremmin miettim\u00e4ll\u00e4 ha j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4, koulu voisi olla keskeinen toimija AAC-lasten oppimisessa ja kommunikoinnissa. Siit\u00e4 on hyvi\u00e4 pilottocaseja olemassa. (Logopednytt 2 ja 4, 2012, Tikonen, SOS Aktuellt, www.puheoikeus.fi<\/a><\/span><\/span> yms). AAC: ja ICT:n yhdist\u00e4minen johti opetuksen tuottavuuden kohenemiseen yli 2.000-kertaiseksi vuositasolla. Laspet ovat olleet tuulensuojassa sek\u00e4 manuaalitekniikoiden varassa liian pitk\u00e4\u00e4n. Se on ylily\u00f6nti (wrongdoing, \u00f6vergrepp).<\/li>\n
  4. \u201dLasten apuv\u00e4linearviot, sovitukset ja k\u00e4yt\u00f6n harjoittelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aloittaa mahdollisimman varhain, hyviss\u00e4 ajoin ennen kouluik\u00e4\u00e4. Kommunikoinnin vaikeudet johtavat herk\u00e4sti sosiaaliseen paitsioon, mik\u00e4 haittaa erityisesti lapsen kuntoutumista (Clarke ym. 2012)\u201d. <\/em>Ainakin 4-6-8 vuotta menee menee hukkaan, eik\u00e4 varhaisesta aloituksesta ole tietoakaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja terapeuttien pit\u00e4isikin kirjata jokaiseen dokumenttiin lauseen lapsen oikeudesta hakea (ja saada) rinnakkain puheterapiaa (Kelan kautta), viittoma- ja kommunikaatio-ohjausta (m\u00e4\u00e4r\u00e4rahasidonnaisena sopeutumisvalmennuksena kunnan kautta) sek\u00e4 vaikeasti puhevammaisen tulkkia ns. AAC-tulkkia, Kelan kautta). T\u00e4t\u00e4 ei dokumentoida ja lapset j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilman t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 apua alusta l\u00e4htien. Lis\u00e4ksi omaiset n\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ty\u00f6taakan alle kun he t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikki vajeet itse.<\/li>\n
  5. Asiakkaat ovat usein julkisen vallan edell\u00e4 \u2013 eiv\u00e4t kaikki, mutta riitt\u00e4v\u00e4n moni niin, ett\u00e4 julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto voisi kutsua muutamat palaveriin, jossa vain kuunnellaan.<\/li>\n
  6. Kehitysvammaiset ja autistit aivan eri viivalla \u2013 heille Case Managerit. Erityislasten tulisi tulla kaikkien artikkelissa lueteltujen liit\u00e4nn\u00e4isten piiriin \u2013 ja samma p\u00e5 svenska!<\/li>\n<\/ol>\n

    Artikkelissa todetaan ihan oikeutetusti, ett\u00e4 vaikeasti puhevammaisella pit\u00e4\u00e4 saada olla erilaisia laitteita sek\u00e4 kansioita ja kirjoja<\/em>. Jos vertaamme py\u00f6r\u00e4tuolipotilaisiin, onhan heill\u00e4kin eri py\u00f6r\u00e4t ja py\u00f6r\u00e4tuolit eri tarkoituksiin ja keleihin. On itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saman ajattelutavan tulee koskea puheen apuv\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s erityislapsia: he tarvitsevaat MY\u00d6S paperiversioita, muttei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensisijaisesti niit\u00e4. Kehitysvammaisilta ja autisteilta vaaditaan ensin aivan nurinkurisia taitoja ennenkuin heille luontainen apuv\u00e4line my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n. Yksitt\u00e4iset autistit eiv\u00e4t koskaan saa nepparia kiinni tai ohutta sivua n\u00e4tisti k\u00e4\u00e4nnetyksi. Oikeuttaako t\u00e4m\u00e4 vaikeus meit\u00e4 ep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 itseilmaisun ja tasavertaisuuden muiden kanssa?<\/p>\n

    Lapsilla on lis\u00e4ksi kyse AAC-erityispedagigikasta<\/span>\u00a9 Sen avulla esim. lukutaidoton, puhumaton, kehitysvamminen, autistinen tytt\u00f6 on vet\u00e4nyt Levyraadin, kertonut Egyptist\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pit\u00e4nyt esitelm\u00e4n lapsuudestaan. H\u00e4n on 13-vuotias ja hi-tech AAC toi h\u00e4nelle t\u00e4m\u00e4n mahdollisuuden saatuaan aiemmin korkeintaan tilata banaania tai leip\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n opiskelee Runebergit ja Topeliukset, tutustuu fysiikkaan ja terveysoppiin ja on oppinut ensimm\u00e4isen vuoden aikana yli 600 vieraskielist\u00e4 sanaa. Se siit\u00e4 tasotestauksesta ennen apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

    Meill\u00e4 on valtava haaste saada autistien ns normaaliyleis\u00e4 puhumaan.<\/span> Autistit joko eiv\u00e4t kuule mit\u00e4\u00e4n kielt\u00e4 tai sitten kieli on yht\u00e4 m\u00f6ss\u00f6\u00e4. AAC-erityispedagogiikalla\u00a9 2-4 kirjaimen sanat kirjoitetaan vuoden sis\u00e4ll\u00e4 ja kielioppi tulee tutuksi. Voisi sanoa, ett\u00e4 jo oli aikakin, ett\u00e4 \u201djo\u201d 13-vuotiaana saa kuulla, ett\u00e4 asiat ruotsiksi ovat \u201den\u201d tai \u201dett\u201d ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtaa sellaisiin kummallusuuksiin kuin \u201dden gr\u00f6na stolen\u201d ja \u201ddet r\u00f6da bordet\u201d. P\u00e4iv\u00e4kodeissa ja alakoulussa on tapana harjoitella yksitt\u00e4isi\u00e4 viittomia ja sanoja pelk\u00e4ll\u00e4 \u201dhund\u201d -komennolla, eip\u00e4 tule mieleen sanoa \u201den hund, hunden\u201d. Kaikki t\u00e4m\u00e4 osaamattomuus heijastuu kuntoutukseen niin, ett\u00e4 lapsille annetaan viel\u00e4 heikompi perusta el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

    \u201dApuv\u00e4lineen tarve tulee arvioida k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti, oikea-aikaisesti ja yksil\u00f6llisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky ja el\u00e4m\u00e4ntilanne sek\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n apuv\u00e4lineen toimivuudelle asettamat vaatimukset ja rajoitukset. Apuv\u00e4line valitaan yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 potilaan ja tarvittaessa h\u00e4nen laillisen edustajansa, l\u00e4heisens\u00e4 tai omaisensa kanssa.\u201d<\/em><\/p>\n

    Ns normaali\u00e4lyisille aikuisille foniatrien ajatukset<\/span> ovat mit\u00e4 oivallisimmat ja arkea. Niin se toimii, ontuen, mutta kuitenkin, t\u00e4lle kohderyhm\u00e4lle. N\u00e4inh\u00e4n sen pit\u00e4isi toimia kautta linjan<\/span>. Valitettavasti erityislasten kohdalla surutta menetet\u00e4\u00e4n 10 vuotta, vanhempia pompotellaan ja mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 kansioita ja lo-tech kojeita on pakko kokeilla, itse ty\u00f6t tehden (turhaan, sill\u00e4 sama laite ei edes ollessaan hyv\u00e4 valinta tule sellaisenaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan ohjelmointi ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti on teht\u00e4v\u00e4 uudestaan \u2013 n\u00e4it\u00e4 kokeiluja on, perheen vastustuksesta huolimatta, useita ja vuosia menee, samoin perheen voimia ja aikaa.)<\/p>\n

    Erityislapsi ei suinkaan saa mit\u00e4\u00e4n yksinkertaistakaan apuv\u00e4linett\u00e4 terveyskeskuksestaan<\/span>. P\u00e4in vastoin, anoessaan kunnalta jotain yksinkertaista laitetta esim. turvallisten kyytien turvaamiseksi (pikafraasit, Go Talk), menee paperisota solmuun kun kuntoutuksen puheterapeutti ei \u201dsovittamatta\u201d voi suositella jo sovitun ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 toimivaksi, muttei yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4ksi, todetun lo-tech \u2013 laitteen pikkusiskoa (Go Talk 24 \u2192 Go Talk8). Terveyskeskus n\u00e4in ollen luopuu tarvittavasta laitteesta. Lis\u00e4ksi perusterveydenhuollon AAC-osaaminen on auttamattomasti vanhentunut tai, pahemmin, olematon taikka orastava.<\/p>\n

    Ongelmana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on se, ett\u00e4 omaiset ja \u201dpotilas\u201d itse ovat edell\u00e4 ja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme motivoituneempia. Heihin ei luoteta, vaan heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n \u201drasittavina\u201d.<\/span> Taustalla on usein ns ammattilaisten hyvin hutera tiet\u00e4mys arjesta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kokonaisuutena. Samoin puheterpeuteilla on usein \u201dhimo\u201d pikemminkin s\u00e4\u00e4dell\u00e4 sanavarastoa ja keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lauseiden rakentamiseen sana kerrallaan. Autisteilla ja kehitysvamaisilla on oikeus ja kyky (DART, Omega-is) rinnakkain harjoitella lukukoodin murtamista, lauserakenteita, yleissivistyst\u00e4 sek\u00e4 itseilmaisua.<\/span> Heit\u00e4 sementoidaan usein varhaiselle tasolle ja puhelaitteista puuttuvat tyystin ik\u00e4tyypilliset ja muutenkin tarvittavat lauseet (yhden painalluksen alla) \u201dHitto, lopettakaa jo lastenlaulujen soittaminen! Olen 13-vuotias ja haluan kuunnella XX:\u00e4\u00e4 ja olen lis\u00e4ksi kaikkiruokainen \u2013 miksemme voisi siottaa klezmeri\u00e4 tai klassista v\u00e4lill\u00e4?\u201d tai \u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n minun kimppuuni hy\u00f6k\u00e4ttiin aikuisten voimin\u201d, \u201dHeit\u00e4 oli 2\u201d, \u201dHeit\u00e4 ol i3\u201d \u201dHeit\u00e4 oli 4!!\u201d \u201dHe muka rauhoittelivat minua, mutta min\u00e4h\u00e4n en ole aggressiivinen, vaan turhauduin heid\u00e4n kommunikaatiomokastaan\u201d, \u201dNYT min\u00e4 pelk\u00e4\u00e4n miehi\u00e4, heit\u00e4 oli sent\u00e4\u00e4n nelj\u00e4.\u201d<\/p>\n

    \u201dJoskus kommunikoinnin apuv\u00e4lineisiin liittyy ep\u00e4realistisia odotuksia. Voidaan vaikkapa esitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ominaisuuksiltaan vaativan teknisen v\u00e4lineist\u00f6n hankkimista henkil\u00f6lle, jonka vuorovaikutustaidot ja kognitiiviset kyvyt eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4t ja joka hy\u00f6tyisi eniten yksinkertaisista kuviin tai esineisiin perustuvista AAC-menetelmist\u00e4. On muistettava, ettei teknisell\u00e4 laitteella voida korvata \u00e4lyllisen toiminnan vajavaisuuksia.\u201d<\/em><\/p>\n

    Perheet eiv\u00e4t ehdota mit\u00e4\u00e4n sellaista, johon he eiv\u00e4t ole sitoutuneita. Kehitysvammasta ei \u201dparane\u201d, mutta n\u00e4iden lasten sis\u00e4ll\u00e4 piilee usein yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n korkea oppimiskyky, kunhan suomme heille, erityisesti autisteille, muuta kun myk\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n. Heille n\u00e4m\u00e4 puhelaitteet toimivat kommunikointilaitteina, pegagogisina v\u00e4linein\u00e4 sek\u00e4 erityispedagogiikan v\u00e4linein\u00e4<\/span>. L\u00e4hestymistavan nimi on AAC-erityispedagogiikka \u00a9<\/strong>. Kommunikointitaitoja on hieman vaarallista mitata lapsilla, joilla pit\u00e4isi olla lain mukaan AAC-tulkki mukanaan ja joiden kanssa harva on koskaan edes yritt\u00e4nyt puhua tai viitota. Kokemuksemme mukaan lapset ilahtuvat AAC: k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 nimenomaan sen takia, ett\u00e4 aikauisten muodostama tulppa katoaa.<\/p>\n

    Kirjoittajat ovat oikeassa ja t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 asialla siin\u00e4, ett\u00e4 he per\u00e4\u00e4nkuuluttavat vastuuhenkil\u00f6\u00e4 sek\u00e4 substanssin ajantasaistamista tarpeen mukaan. T\u00e4st\u00e4kin erityislapset j\u00e4\u00e4v\u00e4t paitsi. Erityislasten tilanne on l\u00e4hes kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla sellainen, ettei kukaan ota heit\u00e4 hoitaakseen<\/span>. Kun laki antaa sosiaalipuolen kautta joitakin erityistukia, ei kliininen puoli oikein innostu mist\u00e4\u00e4n. Samalla, sosiaalipuoli veisaa viis laeista, eih\u00e4n meill\u00e4 ole sosiaalivastuulakia tai rangaistuksia lakien noudattamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

    Kirjatkaa kaikki oikeudet ja palvelut kaikkialle. Dokumentoikaa ja kirjoittakaa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 AAC:n tarpeesta ja kolmesta siihen liittyv\u00e4st\u00e4 palvelusta (puheterapia, viittoma- ja kommunikointiohjaus, tulkit). Omaiset juotuvat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, omia voimiaan raastaen ja talouttaan uhraten, lapselleen oikeuden kommunikointiin.<\/span> Onneksi heid\u00e4n joukossaan on moniammatillisia osaajia, jotka t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tiet\u00e4v\u00e4t perheen tarpeet, kyvyt ja sitoutuneisuuden asteen.<\/p>\n

    Suomessa, erityislapsen kommunikointiapuv\u00e4lineiden tilanne on vaikea. Ensinn\u00e4kin, apuv\u00e4lineit\u00e4 ei saa moneen vuoteen. Odotusaika voi olla jopa 10 vuotta kaikkine vitkutteluineen. Aikaisesta aloituksesta ei voi t\u00e4ss\u00e4 maassa puhua<\/span>. Sit\u00e4 viivytell\u00e4\u00e4n ja vitkutellaan. Dokumentoidun reitin lis\u00e4ksi tulee yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, ei-toivottuja, v\u00e4lietappeja, alustat tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin, r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 ei tule ja vuosia menee hukkaan. Viel\u00e4 pahempaa, harva \u201dosaaja\u201d hallitsee laitteet, harvemmalla on tiet\u00e4myst\u00e4 arjesta. El\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4prosessi, kommunikointilaite on tukiprosessi.<\/strong> K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia hoituu toisinp\u00e4in ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n sitten kesken. Liikkeenjohdon ensimm\u00e4isi\u00e4 teesej\u00e4 on implementoinnin t\u00e4rkeys. Itse laitteen hankinta on lyhyt prosessi. Sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on pitk\u00e4 hanke. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4lle annetaan tunti tai kaksi ja sitten sanotaan \u201dLycka till\u201d. Ei yksik\u00e4\u00e4n perhe tai opettaja toimi t\u00e4m\u00e4n pohjalta. Ei koulun henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ole aikaa arvuutella laitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai ohjelmointia. Eik\u00e4 niill\u00e4 tueta opetusta, vaikka n\u00e4in tehden saadaan iakaan uskomattomia tuloksia oppimisen ja itseilmaisun puolella.<\/p>\n

    Koska kliininen puoli oivaltaa, ett\u00e4 autisteilla on vaikeuksia selata kirjaa, mutta usein luontainen kyky toimia tietokoneella, jopa sill\u00e4 surffata?<\/span> Kun t\u00e4m\u00e4n oivaltaa, on paperiversion hallinnan vaatiminen ennen laitteen kokeilua v\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

    Kaipaamme avointa lainaamoa,<\/strong> jossa yksil\u00f6 omaisineen voivat k\u00e4yd\u00e4 kokeilemassa laitteita, softaa, kansioita ja laminoituja kortteja \u2013 vapaasti ja jopa ohjausta saaden. Sitten pit\u00e4isi laatia suunnitelma laitteen ottamiseksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja substanssin laajentamisesta tarpeiden mukaan.<\/p>\n

    http:\/\/www.duodecimlehti.fi\/web\/guest\/uusinnumero?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=Y&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo10755<\/a><\/span><\/span><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Der Artikel steht zur Verf\u00fcgung auf Finnisch, Schwedisch und Amerikanisches Englisch verf\u00fcgbar. Der Inhalt wird in der Standard-Sprache dieser Website angezeigt. Sie k\u00f6nnen einen Link anklicken, um zu einer anderen verf\u00fcgbaren Sprache zu wechseln. Puhe puuttuu, motoriikka m\u00e4tt\u00e4\u00e4 – kommunikoinnin…<\/span><\/p>\n

    Weiterlesen \u203a<\/a><\/div>\n

    <\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1625"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1625\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.puheoikeus.fi\/de\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}