Puhumattomat, kehitysvammaiset autistit voisivat oppia niin paljon – jos me soisimme heille oikeuden oppia ja kehittyä. Vallankumouksellinen, viittomiin ja kuviin perustuva menetelmä nosti erityisopetuksen tuottavuuden vuositasolla yli tuhatkertaiseksi.
Puhumattomat autistit, joiden ensimmäinen kieli on AAC, eli viittomin ja kuvin kommunikointi, eivät koko koulunkäyntiurallaan saa käyttöönsä yhtään koulukirjaa omalla kielellään. Heillä ei myöskään välttämättä ole erityisluokanopettajakoulutuksen saaneita opettajia. Opetus tapahtuu lipuin ja lapuin, mikä on hidasta ja kömpelöä ja mikä helposti sementoi lapset varhaiselle osaamistasolle. Kohderyhmä hallitsee tietotekniikan käytön usein hyvin, mutta se ei saa laitteita käyttöönsä. Kun lapsella on vaikeuksia napittaa nappeja ja/tai kääntää sivuja, muut taidot vähätellään ja tarpeet ohitetaan. Tarjolla on hyviä ’appseja’ Ipadille ja ohjelmia tietokoneille, mutta lapset putoavat kunnallisessa byrokratiassa kahden tuolin väliin. Lopputuloksena ei ole kaksi laitetta, yksi kommunikointiin ja toinen opetukseen – ei myöskään yksi yhteinen laite. Vaikka nämä lapset tulevat loppuelämänsä kommunikoimaan kirjaimin tai kuvin ja puhesynteesein, jäävät he laitteita vaille. Heidän puheoikeutensa viedään.
Viittomien ja symbolien lisääminen tietokoneohjelma Lexiaan, jota normaalisti käytetään esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksien yhteydessä, avasi silmieni edessä ovet erityisopetuksen vallankumoukseen.
Erityisopetuksen tuottavuus yli tuhatkertaistui (ei %) vuositasolla lukutaidon, kielitietoisuuden, yleissivistyksen ja matematiikan osalta. Uuden kielen oppiminen on poikkeuksellisen myönteinen tulos, jota voisimme maahanmuuttajien kotouttamisessa hyödyntää. Oppimistulokset ovat hyvin rohkaisevia.
Käsityötä irrallisin kortein ja varastointiongelmin vai viittomat ja kuvat Lexiaan + kuulokkeet, selkeät äänet, työrauha ja vaihtelu?
Kuukausittainen annos muodostuu tunnin työskentelystä päivittäin koneella, jolloin oppilas rauhassa käy läpi 15-16 harjoitusta, joissa on 2-8 vaihetta ja 10-40 toistoa. Uusia teemoja ja variaatioita tulee lukukauden aikana mukaan oppisuunnitelman ja vuosikalenterin pohjalta. Myös vaatimustaso nousee oppimisen edetessä. Tämä johtaa 40-250 –kertaiseen tuottavuuden nousuun kuukautta kohden verrattuna manuaalisiin menetelmiin.
Tulokset ällistyttävät
Jo yhden tunnin päivittäisellä työskentelyllä olemme saavuttaneet ällistyttäviä tuloksia akateemisissa aineissa, kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, kielitaidossa (vieras kieli) ja opiskelutekniikassa. Virkkeiden pituus on kasvanut. Olemme viittomien, kuvien ja äänien avulla käyneet läpi jopa Topeliuksen ja Runebergin elämää ja tuotantoa, maailman uskontoja, maan kaksikielisyyttä, vammaisasiaa sekä maailman kieliä. Viittomien käyttö on lisääntynyt huikeasti.
Lukuvuoden aikana yli 600 suomen kielen sanaa on menestyksellä opittu – kuullun ja symbolien perusteella! Kyse on toisen kotimaisen kielen opinnoista eräänlaisena ’kielisprinklerinä’ (kielisuihkua vähäisempi altistus). Tähän oppimistulokseen kykenee yksikielinen (ummikko), viittomin ja kuvin kommunikoiva, puhe-, luku- ja kirjoitustaidoton, kehitysvammainen autisti.
Lukuvuoden alussa numeroalue 1-5 aiheutti suurta empimistä. Nyt 1-10, joskus 1-12, sujuvat hienosti. Tämän lisäksi kymmenluvut ja määriä osoittavat pikkusanamme sujuvat, viittomineen. Tehtävässä Järjestä kirjaimet (sanoiksi) mallin näyttöajan lyhentäminen helmikuisesta 4 sekunnista, 2 ja 1 sekunnin kautta toukokuun 0,5 sekuntiin, on mennyt huomaamatta. Tehtävässä rakennetaan 2-3 kirjaimen sanoja tietyssä järjestyksessä. Neljässä kuukaudessa, 5 minuutissa kirjoitettujen sanojen määrä on noussut noin 15-20 sanasta 25-30 sanaan (päiväkunnosta riippuen).
Johtopäätöksiä
Käyttämällä viittomia ja kuvatukea Lexian avulla, voimme satsata oppimiseen sanan laajimmassa merkityksessä, vieläpä kustannustehokkaalla tavalla. Samalla saattaisimme saada oppilailta/käyttäjiltä riemunkiljahduksia: vihdoin joku, joka välittää ja joka poistaa esteitä tieltäni. Ja joka antaa minulle puheoikeuden ja vallan vaikuttaa oman elämäni sisältöön.
Terry (Thérèse) Grahn
M.A., käyttäytymistieteilijä, pedagogi, MBA(Henley), esh, lobbari ja omainen
AAC:n (lo-tech, hi-tech), AAC-erityisopetuksen, viittomien ja oraalimotoriikan asiantuntija, lobbari (oikeudet, prosessit, substanssi ja osaaminen)
Twitter AAC_Terry
www.puheoikeus.fi (Right to talk, yttranderätt)
VALOKUVAT ja MENETELMÄ (AAC-erityisopetus, AAC-Lexia) ©: Terry Grahn
Viittomat ja symbolit: Lexia, Handlaget, SPSM, Widgit, BM ja Papunet
Lexia löytyy ruotsinkielisenä, suomenkielisenä ja englanniksi nimellä Lexion.
